Porvoo kiittää Nean energiaa

Lähestyvien presidentinvaalien kunniaksi muistelen edellisiä kunnallisvaaleja. Ehdolla Porvoossa oli mm. Nea Hjelt.

Äänestäjien palveluksessa

Vaalipäivä oli tuttuun tapaan sunnuntai, ja olin varautunut lähtemään uurnille lähikoululle. Vain yksi puuttui: Ketä ihmettä sitä äänestäisi? Edellisellä kerralla siskoni oli ehdolla, mutta tällä kertaa ei ollut samanlaista helppoa valintaa, joten jouduin vähän miettimäänkin. Tästä Neasta olin kuullut vasta edellispäivänä, kun isäni kohkasi omasta ehdokkaastaan, joka oli käynyt esittelemässä vaihto-oppilasvuottaan Lions Clubin kokouksessa. “Todella pätevän oloinen likka” ei kuitenkaan vielä vakuuttanut minua. Siispä soitin tälle 18-vuotiaalle nuorelle naiselle vaalipäivänä. Kohtasin naisen, joka voisi koska tahansa esimerkillään opastaa itseään kolme kertaa vanhempia ammattilaisia vuorovaikutustaidoissa.

Ystävällisyys mitataan tuntemattomien kohtaamisissa.

En ole ikinä tavannut ketään (no, tarkemmin ajatellen, en ole tavannut myöskään Neaa), joka olisi niin sanavalmis omien avainviestiensä kanssa. En tiedä, kuinka paljon hänelle tuli tuolloin puheluita, mutta tuskinpa puhelin nyt mitenkään alvariinsa soi äänikuningattarellakaan. Nea oli aidon nöyränä vaalityössään ja kertoi avoimen innokkaasti kampanjoinnistaan. Hän oli työskennellyt tuolloin jo nuorisovaltuustossa, joten hänellä oli jonkinlainen käsitys kunnallishallinnon rattaista. Oletettavasti sielläkin välillä vähän kestää.. Olin täysin vakuuttunut siitä, että juuri tällaista nuorta energiaa kunnallisvaltuustossa tarvitaan, nyt piti enää selvittää asiat, joita Nea edustaa.

Raikkaita ideoita tunkkaiseen maailmaan

Nea kertoi haluavansa vaikuttaa erityisesti koulutustoimeen. Hän kirjoitti itsekin vasta ylioppilaaksi ja kunnianhimoisena nuorena totta kai jatkaa uraansa opiskelijana. Heittämällähän Nea pääsi sisään ja vaikuttaa nyt suomenkielisen koulutusjaoston puheenjohtajana sekä sivistyslautakunnan jäsenenä. Aika hienoa, että juuri näihin tehtäviin on saatu tällainen äärimmäisen pätevän oloinen kansainvälisen tason nuori lupaus.

Se, jolla Nea sai minun vähäpätöisen ääneni, oli hänen suhtautumisensa homekouluihin. Kuten ystäväni tietävät, murumme ovat saaneet kokea jos jonkinlaisia oireita huonosta sisäilmasta. Nea kertoi heti alkuunsa, että hänellä ei ole lapsia, eikä lähipiirissä ole homekoulusta kärsineitä perheitä. Hän kuunteli aktiivisesti kertomustani, josta yritin olla tekemättä sairaskertomusta, ja heitti muutaman villin idean asian ratkaisemiseksi. Voisiko esimerkiksi tiloja hyödyntää tehokkaammin siten, että puhtaiksi todetut tilat olisivat käytössä myös pitkälle iltapäivään? Totesimme yhteen ääneen, että osalle lapsista iltapäiväkoulu voisi sopia.

Nea esitti minulle kuin tykin suusta muutaman ideansa asian ratkaisemiseksi. Mukana oli sekä pidemmän tähtäimen muutoksia että pikaisia ratkaisuja, joita totta vieköön meillä tarvitaan. Tunsin erittäin suurta kiitollisuutta, että joku ehkä jaksaisi taistella “meidän taistoamme”. Samalla toivoin, ettei kunnallispolitiikan hitaus tuota nuorelle poliitikolle pettymystä. Ei kukaan odota yhden ihmisen voivan ratkaista näin isoja kysymyksiä, mutta toivoaan ei sovi menettää. Meidän lapsiamme ei ehdittäisi enää pelastaa, mutta ehkä Nean ikäluokan lapset pääsevät jo parempiin oloihin.

Seuraan mielenkiinnolla Nean matkaa kunnallispolitiikassa.

Seuraa Sinäkin vaikka Facebookissa

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Koulutustoimen tilankäyttö se vasta on haastavaa. Väistötiloja voisi vuokrata vaikka paikallisilta yrityksiltä satasella per muksu.


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>