Viestintätiimien organisoituminen ja viestintäosastolle annetut tehtävät ovat kiinnostaneet minua pitkään. Yksi syy tähän on Mervi Laitinen. Minäpä kerron, miksi Maanmittauslaitoksen viestintäpäällikkö on minulle esimiestyön SataSella sekä kuinka hän on vaikuttanut minuun, käsityksiini virastosta ja esimiestyöstä.
Hajautetusti #yhdessä
Virka-aika on päättynyt jo kauan aikaa sitten, mutta Maanmittauslaitoksella saa tehdä vielä töitä. Tiesitkö nimittäin, että heillä noudatetaan joustavan työn periaatteita, joiden mukaisesti liukuma jatkuu (olikohan se) iltakymmeneen asti? Kas toiset meistä toimivat paremmin alkuillasta. Niin ja monipaikkainen työ on luonnollisesti yhtä tärkeä osa joustavuutta. Toiset meistä tekevät työnsä tehokkaammin kotona, kahvilassa tai puistossa (muutkin kuin maanmittaajat). Aina kun kerron Maanmittauslaitoksen monipaikkaisesta työstä kansainvälisissä korporaatioissa työskenteleville viestintäkollegoilleni, he tuntuvat yllättyvän. Uskokaa nyt, että julkissektorilla on vallan edistyksellistä. Maanmittauslaitos on esimerkiksi tilaratkaisuiltaan ja joustavan työn mallin osalta moderni ja kokeileva työnantaja.
Yhdessä työskentelyn tunteeseen pitää panostaa myös etätyössä.
Mervi on esitellyt monessa paikkaa avoimesti monipaikkaisen työn haasteita ja iloja sekä punninnut sen vaikutuksia yhteisöllisyyteen. Hänen tiimissään työskentelee yli kymmenen viestinnän asiantuntijaa, joista osa on toisessa toimipisteessä ja osa etänä jossain. Eihän käytäntö tietenkään ihan kivuton tiimille tai lähiesimiehelle ole. Mervi on pitänyt huolta siitä, että Jyväskylässä (vai olikohan se Tampereella) työskentelevät tuntisivat yhtä lailla kuuluvansa tiimiin. Usein esimiehen työssä käy nimittäin ihan vahingossakin niin, että joku saa enemmän tietoa esimerkiksi lounaspöydän ääressä ja toinen kokee siksi jääneensä laiminlyödyksi.
Mervi on toki oppinut yhteisöllisyyttä oman työnsä kautta, mutta hän tuo sitä esille myös viestintäosaston tärkeänä tehtävänä. Hajautetun mallin vaikutukset viestinnän tarpeisiin on huomioitu Maanmittauslaitoksen sisäisessä viestinnässä, ja pyrkimys yhteisöllisyyden tunteeseen vaikuttaa niin sisältöihin, viestintäkanaviin kuin -ohjeistuksiinkin. Yksi esimerkki tästä on aktiivinen ohjaaminen pois sähköpostien siiloista kohti avoimempaa viestintää.
Ammattina esimies
Mervin olemuksesta välittyy täydellisesti se, kuinka hän luottaa asiantuntijoihin. Kyllä aikuisen ihmisen vastuunottoon pitää voida luottaa. Hän vaikuttaa levolliselta, mikä on ihanaa vaihtelua stressipeikkoesimiesten keskelle.
Levollisuus on syntynyt varmasti ainakin osittain työnjaosta. Minusta se vaikuttaa harvinaisen selkeältä: Viestinnän linjaukset ja asiasisällöt on vastuutettu viestintäjohtajalle, ja Mervi on ”vain” esimies. He eivät ole raportointisuhteessa toisiinsa nähden, mutta oletettavasti työskentelevät yhteistyössä. Minusta tämä on kiinnostava malli ja korostaa esimiestyön merkitystä. Sitä tekee myös Mervi esittelemällä omaa työtään esimiestyön ammattilaisena.
Mervi on sparrannut minua tietämättään työurallani. Tämä kuulostaa ehkä vähän pöhköltä, mutta näin hän on tehnyt. Hänen antaman mallin innoittamana olen hakenut työtä ”vain” esimiehenä, jättänyt hakematta tehtävään, jossa on seitsemän kohdan tehtävälista ja viimeisenä mainittu esimiestehtävät sekä tärkeimpänä tietysti hakeutunut töihin julkishallintoon. Mervin ammattimainen suvaitsevaisuus loi uskoa siihen, että julkishallinnossakin haetaan ennemmin erilaisuutta kuin samankaltaisuutta. Ja jokainen meistä ansaitsee saada tuntea kuuluvansa tiimiin.
Mitä satasella saa?
Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.
Mervi tuli minulle mieleen tänään, kun eteeni osui K-Raudan hienostomitta. Se olisi lähtenyt satasella. Villi veikkaukseni on, että MML:ssä on vähän hienompia mittoja.
Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>