Nina ja asenteen voima

Viikonlopun lähetessä haluan esitellä jälleen naisen, joka on tehnyt vaikutuksen sisukkuudellaan. Laitetaas Nina Helin hetkeksi parrasvaloihin, vaikka hän ei siellä niin viihtyisikään.

Monesta murusesta koottu

Nina on neljän hulivilimurusen yksinhuoltajaäiti. Tutustuin häneen kahden vanhimman salibandyjoukkueen kautta. Lapsia oli yli viisikymmentä ja ainoana vetäjänä oli porvoolainen Grand Old Salibandy. Ihmettelimme siskoni kanssa hetken, kuinka yksi mies pystyy hoitamaan tällaista laumaa alle kouluikäisiä lapsia ja päädyimme itse tarjoutumaan joukkueenjohtajiksi. Jos eilen sain sivulauseessa mainittua yhden siskoni, tänään on vuorossa toinen: Syntyi siskosten joukkueenjohtajaparivaljakko, joka totteli myös nimeä Blondi ja Bimbo. Fiksuimmat arvaavat, kumpi minä olin. No, lapsia oli pian jo liki sata, ja tähän tarvittiin lisää käsiparia. Avuksi aneltiin Nina. Sitä kautta tutustuin Ninaan, mutta vasta paljon tämän jälkeen ymmärsin, kuinka sinnikäs ja auttavainen nainen on kyseessä.

Ei elämän ole pakko olla helppoa, jotta voi olla onnellinen.

Neljän lapsen yh-äitinä Nina on joutunut järjestelemään aika lailla asioitaan. Jos tavallisessa arjessakin olisi riittävästi järjestämistä, Ninan kohdalle on osunut aivan liikaa koettelemuksia, joita tämä äiti on kantanut harteillaan välittämättä huolta lapsiinsa. Jotenkin näyttää olevan niin, että vahvoille harteille kertyy enemmän kannettavaa. Olenkin ehkä noin miljoona kertaa toivonut Ninalle hieman enemmän uskallusta pyytää apua. Olen jopa luvannut hänelle kuuluisan siskodiilimme: Aina saa kysyä apua ja aina saa kieltäytyä.

“Hauska” esimerkki Ninan vähän pöhköstäkin sinnikkyydestä on se kerta, jolloin Nina lähti vatsatautisena kuljettamaan lapsia treeneihin. Kun kysyin häneltä, miksi hän ei pyytänyt esimerkiksi minua hakemaan muksuja, hän vastasi: “No pystynhän mä nyt autoa ajamaan, vaikka välillä oksennan. Mulla on muovipussi.” Onneksi hän sentään taisi pysähtyä pahoinvointinsa ajaksi. Voi meidän Nina! Vahvakin saa pyytää apua.

Työn arvo opitaan nuorena

Kun tutustuin Ninaan hän oli töissä myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä koruliikkeessä ja huoltoasemalla. Hänen ahkeralle luonteelleen oli kovin kuvaavaa, että hän teki kahta työtä. Usein hän teki myös erittäin pitkiä työpäiviä. Ei ollut tavatonta, että jos hänellä oli lapsivapaa viikonloppua, hän teki 17-tuntisen työpäivän. Hänen työmoraalinsa oli ja on edelleen aivan toista luokkaa kuin mihin esimiehet olivat alalla tottuneet. Hän oli erittäin pidetty asiakkaidensa keskuudessa, ja moni taksikuski ja muu huoltoaseman vakioasiakas pettyi, kun huoltoasema muuttui kylmäasemaksi ja grilliksi ja samalla Nina päätti hakeutua toimistotehtäviin.

Nina näyttää omalla asenteellaan, että elantonsa on ansaittava ja työhönsä sitouduttava. Eikä Nina koskaan mitään valita velvollisuuksistaan tai kohtuullisen kovista koettelemuksistaan. Ahkeruus on hänelle itsestäänselvyys. Hän on voimakas nainen, reilu työkaveri ja luotettava työntekijä. Hienointa Ninan sinnikkyydessä on, että hänen kasvatuksessaan lapset oppivat arvostamaan työntekoa. Ja kyllä siinä samalla on jokunen kaverikin oppinut arvostamaan työtä, elämää ja ahkeruutta. Kiitos!

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Kävin tänään tankkaamassa ja huomioin Dieselin hinnan: 1,339 € / l. Satasella saa siis hieman alle 75 litraa löpöä, jolla pääsee meidän automme kulutuksella hieman yli 1400 km. Kiukuspäissäni voisin siis ajaa kotoa Hammerfestiin jäämeren rannalle. Sopii toivoa, että vatsatauti ei yllätä matkalla.


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>