Virpin työ 2.0

Monesti ihmettelen, kuinka hienoja juttuja valtiolla tehdään. Tällä kertaa valitsin hallinnon uudistajista esittelyyn Virpi Einola-Pekkisen. Hän työskentelee valtiovarainministeriön vetämässä kokeilukiihdyttämössä. Hanke liittyy moniin eri projekteihin ja sen yhteydessä kokeillaan ja opitaan onnistumisista ja epäonnistumisista.

Vastuu kokeilusta

Olen tavannut Virpin vain pari kertaa tapahtumissa, joten käsitykseni hänestä perustuu saamaani ensivaikutelmaan hänen ammatillisesta olemuksesta ja yksittäisiin kommentteihin sekä tietysti hänen työstään. Hänen työhönsä voi tutustua mm. Virpin Twitter-tilillä. Virpillä on erittäin tärkeä tehtävä valtionhallinnossa ja hän tuo sen kautta esiin merkittäviä muutostarpeita valtionhallinnossa.

Viimeksi näin Virpin viime keskiviikkona valtion eOppiva-hankkeen verkostoitumistilaisuudessa, jossa Virpi esitteli ryhmätyönsä tuloksia. Tehtävänä oli miettiä kaikille yhteisiä koulutustarpeita. Kun muut miettivät mälsiä esimieskoulutuksia ja verkkokouluttajan taitoja, Virpin ryhmä heitti haasteen ja ehdotti valtiolle yhteistä Työ 2.0 -koulutusta. Sitä todellakin tarvittaisiin niin valtionhallinnossa kuin yritysmaailmassa. Kuten tilaisuudessakin todettiin:

Työ itsessään on oppimista.

Jotta työn muutokset toteutuvat arjessa, pitää jokaisen asiantuntijan ottaa vastuuta oman työnsä kehittämisestä ja kokeilukulttuurin edistämisestä. Ei kehittäminen voi perustua jäykkiin esimiesmalleihin tai siihen, että joku toinen tekee pienetkin päätökset puolestasi. Alaistaitojen oppiminen ja itsensä johtaminen kuuluvat myös jokaiselle virkamiehelle. Virpi korostaa työssään osallistamista ja erilaisten taustojen hyödyntämistä. Vastuu on jokaisella itsellään.

Rohkeutta ja yhteyksiä

Virpin tekemällä työllä on kokeilujen lopputulosten lisäksi kaksi aivan suunnattoman suurta arvoa: rohkeuden ja verkostoitumisen lisääminen. Poikkihallinnollisissa projekteissa luodaan yhteyksiä, joita voi hyödyntää koko työuran aikana. Verkostoituminen ei tarkoita vain tiedon jakamista, vaan toisilta oppimista ja erilaisuuden hyödyntämistä. Virpi suhtautuu uuden oppimiseen uteliaisuudella ja käytännönläheisesti.

Kun kokeiluista viestitään aktiivisesti, ne kannustavat myös muita virastoja ja muitakin työyhteisöjä ajattelemaan boksinsa ulkopuolelta. Lopputuloksena meillä on ehkä vähemmän boksejakin. Jo hanke itsessään viestii virastojen johdolle ja jokaiselle virkamiehelle kokeilukulttuurin tärkeydestä. Kokemuksista viestimällä voidaan vaikuttavuutta laajentaa vieläkin kauemmas. Jos muualla on onnistuttu rikkomaan virastojen jäykkiä rakenteita, miksi sitä ei voisi tapahtua meilläkin? Uskaltaisiko kokeilla?

Virpi tarjoaa työkalut, verkoston ja osaamisensa valtionhallinnon avuksi ja kannustaa kokeilemaan. Rohkeus karttuu kyllä nopeasti.

Tutustu Virpiin LinkedInissä

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Kokeilukulttuurin hengessä kokeilusta hyötyvät kaikki osapuolet. Satasella voisi saada raportin kokemuksista jaeltavaksi vaikka yrityksen uutiskirjeessä.


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>