Eihän kukaan meistä luullut somen koskettavan vain nuoria? En uskonutkaan. Jos näin on kuitenkin päässyt käymään, tätä käsitystä muuttaa Aku Eronen. Twitterissä hänet tunnetaan profiilinimellä Somevaari.
Yhteiskunnallista vaikuttamista
Twitter tuli ryminällä Suomeen ja keräsi erilaisia ihmisiä joukoittain puhelimensa ääreen keskustelemaan samoista intresseistä. Jos kysyt nuorisolta, he pitävät somea keski-ikäisten juttuna. He eivät nimittäin edes miellä olevansa ”somessa”. Kanavavalinta muuttuu ja välillä tuntuu kuin teinit vaihtelisivat kanavaa vain mennäkseen keski-ikäisiä karkuun. Twitteriäkin he kokeilivat, mutta lähtivät sitten nopeampiin kanaviin.
Meille keski-ikäisille Twitter on ihan riittävän vauhdikas. Vai mitä sanotte Somevaarista, joka on liittynyt Twitteriin tammikuussa 2014 ja tviitannut sen jälkeen keskimäärin 47 (!) kertaa päivässä. Jos hän nukkuu kahdeksan tunnin yöunet, vauhti on keskimäärin yksi tviitti joka 20. minuutti. Onkohan tämä riittävän nopeaa?
Somevaari keskustelee yhteiskunnallisista asioista, kertoo päivän nimipäiväsankarit, lähettää kauniita kuvia verkostoonsa tai jakaa yrittäjyyden iloja. Hän seuraa aktiivisesti mediaa ja vähän kuin muutkin vaarit Reinoissaan lukee päivän uutisia. Hän vain lisää uutisointiin sen keskustelun ulottuvuuden, joka usein osoittautuu kaikkein antoisimmaksi. Näin jokainen pääsee halutessaan Somevaarin kahvipöytään.
Koululaisesta vaariin
Aku Eronen aloitti yritystoimintansa eläkeiällä. Hän tekee hienoa työtä mm. opastamalla senioreita somen käytössä. Koulutusten ja luentojen lisäksi hänen näyttämä esimerkki kannustaa kaikenikäisiä etsimään itseään lähellä olevat keinot hyödyntää sosiaalisia medioita. Oman ikäluokkani vanhemmille eli Somevaarin sukupolvelle Twitter tai mikä tahansa muu some-kanava voi olla elintärkeä yhteys ystäviin tai aktiiviseen uutisseurantaan. Tämän työn yhteiskunnallista merkitystä ei kukaan voi kiistää.
Yrittäjyys ei kysy ikää.
Akulla tuntuu olevan muutama tunti enemmän aikaa kuin eläkeläisillä yleensä. Hän pitää lähikoulussa aamukerhoa ekaluokkalaisille, jotta pienet lapset eivät joudu olemaan yksin kotona. Somen varaan ei viitsisi lapsia jättää. Aamukerhossa lapset pääsevät leikkimään, lukemaan ja piirtämään somevaarin kanssa. Miten upeaa, että tällainen yhteisöllisyys on vielä voimissaan. Toivottavasti homma ei jää turhan harvoille harteille, ja muutkin menevät mukaan oletettavasti antoisaan toimintaan. Lapset ovat kiitollista sakkia, ja ehkä heille sitten keski-ikäisinä valkenee, mikä valtakunnanjulkkis heistä on pitänyt huolta.
Tutustu Somevaariin osoitteessa somevaari.fi
Mitä satasella saa?
Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.
Tvittaailu on mahdollista myös toimeksiantona. Pieni yritys voisi saada satasella opastuksen alkuun ja vaikka ensimmäisen kuukauden tviitit.
Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>