Sarita etänä

Tänä perinteisenä etäpäivänä tulin törmänneeksi juttuun etätyöstä. Haastateltavana oli Atean henkilöstö- ja viestintäjohtaja Sarita Laras.

Ääneen sanottu tabu

Kahvihuoneemme pöydällä oli Vantaan Sanomien (Helsingin Uutisissakin julkaistu) juttu, jossa Sarita Laras kertoi Atean kokemuksia etätyöstä. Tunnistin siitä monta kohtaa erityisesti entisestä elämästäni. Meil valtiol suhtaudutaan etätyöhön näköjään kohtalaisen luontevasti tai sitten en vain vielä ole törmännyt samoihin väärinkäytöksiin kuin ennen. Kiinnostuin Saritan esittämistä ajatuksista ja lähdin tutustumaan tähän osaajaan somen välityksellä.

Perjantai etänä ei ole sama kuin pitkä viikonloppu.

Sarita nosti jutussa esiin selkeästi etätyön tuomia ongelmia. Yksi luulee sen olevan palkkio pitkistä työpäivistä, toinen hakee siitä rokulipäivää viikonlopun pitkittäjäksi. Yksi edellisistä työnantajista kielsi pyhien pitkittämisen etäpäivän turvin. Itse pidän Saritan tyyliä huomattavasti tyylikkäämpänä: Hän nostaa asiaa esiin, mutta ei menetä luottamustaan työntekijöihin väärinkäytösten vuoksi. Asioista pitää voida puhua, vaikka pelisäännöissä olisi tarkentamisen varaa. (Joskin voi toki epäillä, näinköhän väärinkäyttäjät oikeasti voivat luulla etätyön käytän vapaapäivästä.)

Sen lisäksi, että yhtiön sisällä on nostettu etätyön kissamainen puoli pöydälle, on erityisen hyödyllistä tuoda asiaa laajemmin esille julkisuuteen. Kyllä varmasti useammat (luultavimmin useimmat) yritykset ovat kokeneet samaa, mutta eivät vain tohdi puhua asiasta. Ties vaikka työntekijät kokisivat joutuneensa haukutuiksi. Saritan tapa keskustella ilmiön ympärillä pehmentämättä totuutta on johtajuutta parhaimmillaan.

Työn rytmittämistä

Onneksi Atealla ei kuitenkaan ole hylätty etätyön ajatusta. Etätyön sijaan he ovat alkaneet puhua rytmityöstä. Kiinnostavaa. Sillä tosin viitataan vain vaihteluun yksittäisen päivän välillä eli jos iltapäivällä on kodin lähellä asiakastapaaminen, kannattaa ehkä jäädä aamupäiväksi kotiin tekemään töitä.

Toivottavasti rytmityö vastaa erityisesti siihen, kuinka ammattilainen saa ja ammattilaisen pitää osata valita itselleen sopivat ajankohdat tehdä töitä. Jos minä tarvitsen tauon ruokailun jälkeen, miksi ihmeessä en kantaisi vastuutani ja pitäisi sitä? Kiitos, Sarita, avoimesta jutustasi. Se herätti meillä hyvän keskustelun kahvihuoneeseen.

Tutustu Saritaan LinkedInissä

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Kun sitä ei kerran vaadita lähipäivinäkään, en haluaisi sanoa tätä, mutta pakostakin tuli mieleeni: Jos on parin tonnin palkka ja parikymmentä työpäivää kuukaudessa, pitäisikö satasen arvoisen etäpäivän tuotokset raportoida erikseen?


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>