Kimmo ei sano pöö

Tietosuoja on melkeinpä jokaisen huulilla uuden tietosuoja-asetuksen myötä. Tänään sitä koulutti mm. Kimmo Rousku, jota haluan kiittää tällä kirjoituksellani.

Yksinkertaisesti avuksi

Kimmo työskentelee valtiovarainministeriössä Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmässä eli ns. VAHTI-ryhmässä. Hän turvaa virkamiehen oikeanlaista työskentelyä ja valtionhallinnon järjestelmiä tässä kyberuhkien värittämässä maailmassa. Kaiketi hän tekee paljon muutakin, mutta näin yksinkertaistaen minä olen hänen rooliaan kiitoksella seurannut.

Todellisen asiantuntijan ei tarvitse fiinistellä.

En tiedä tavanneeni Kimmoa livenä, mutta hänen ystävällinen olemuksensa on välittynyt myös ykkösinä ja nollina. Tänäänkin osallistuin koulutukseen Skypen kautta. Näin vaikeassa aiheessa on tärkeää näyttäytyä helposti lähestyttävänä ja pystyä yksinkertaistamaan, jotta viesti ei karkoita kuulijoitaan. Tämähän on juuri sellaista asiaa, joka pitää pystyä kertomaan jokaiselle virkamiehelle (ja monelle muullekin) kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla. Kimmo sen taitaa ja on poiminut arkipäivästä esimerkkejä, jotka koskevat jokaista.

Enää ei pelota (niin paljon)

Kun tietosuojaseminaari alkoi, Kimmo kertoi tavoitteekseen, että tietosuoja ei pelottaisi enää yhteisen session jälkeen. Toisin kuin gdpr-velvoitteilla pelottelevat kiilusilmäiset konsultit Kimmo näkee uudessa tietosuoja-asetuksessa enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä. Hän muistuttaa mm. siitä, että kymmenen vuoden päästä Eurooppa on muita maanosia turvallisempi paikka harjoittaa liiketoimintaa. Ja kas, uhka kääntyy mahdollisuudeksi ja yrityksen velvoitteet kilpailukyvyksi.

Itseeni kolahti Kimmon kommentti siitä, että gdpr on myyty väärin, jolloin moni yrittäjä on pelästynyt pian voimaan tulevan asetuksen sanktioita. Kimmo sen sijaan selvensi, että aika paljon asioita saa mennä pieleen ennen kuin yrityksen kassa tyhjenee laiminlyönneistä. Häntä kuunnellessa tulee sellainen olo, että eipä tässä sittenkään ole kyse asioista, joita ihminen ei voisi oppia. Yksinkertaisten ohjeiden noudattamisella pääsee jo pitkälle.

Sen lisäksi, että Kimmo välittää tietoutta lietsomatta pelkoa, hän tekee sen aivan mahtavalla energialla. Hänen innokkuutensa aiheeseen tarttuu. Osoitteessa arjentietosuoja.fi on rutkasti materiaalia ja mm. testi oman osaamisensa mittaamiseen. Minäkin menin ja testasin –  ja pääsin läpi vallan diblonin arvoisesti.

Kiitos innostavasta sessiosta, Kimmo.

Tutustu Kimmoon LinkedInissä

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Vaikka nyt ei olekaan syytä pelotella, niin en malta olla pohtimatta: Saisikohan satasella uuden identiteetin? Ainakin sillä saa peräti kolme kappaletta Kimmon ja Petteri Järvisen kirjoittamia Työpaikan tietoturvaoppaita.


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>