Isän kolme uraa

Isänpäivän kunniaksi haluaisin nostaa oman isäni pienelle jalustalle. Tervetuloa tutustumaan, kuka on Erkki Kangas kuopuksensa silmin. Äidistäni kirjoitinkin jo aikaisemmin.

Yritteliäs hienostoduunari

Isäni eläköityi nuorena 52-vuotiaana työskenneltyään koko elinikäni Finnairilla. Koulukavereideni mielestä oli niin hienoa, että isä oli lentokapteeni. Minulle iskä sen sijaan oli opettanut, että kyseessä oli duuni siinä missä bussikuskillakin. Olinhan aina toki kovin ylpeä isästäni (kuten varmasti jokainen bussikuskinkin lapsi), mutta ikinä en pitänyt työtä sen hienompana.

Muistan ne hetket, kun isä päätti työkaverinsa kanssa ryhtyä myös yrittäjäksi. Maailmalla oli näkynyt kaukopysäköintialueita, jollainen Suomesta puuttui. Syntyi Lentoparkki, eikä iskällä ollut enää ns. vapaa-ajan ongelmia. Joskus vuoden viimeisinä päivinä muistan äidin huomauttaneen, että nyt olisi aika pitää vuoden toinen vapaapäivä. Minua hämmästytti, että näinkö paljon yrittäjyys vei iskältä aikaa. En ollut itse huomannut sitä, sillä useimmiten iskä tuli kotiin (siitä toisesta työstään) silloin, kun itse vasta heräilin. Lomalähtöjä oli eniten aamuvarhaisella, jolloin myös Parkissa oli ruuhkaa.

Työn jäljet näkyvät vuosikymmenten päähän.

Iskä teki paljon töitä, työllisti parikymmentä työntekijää ja väänsi monet väännöt viranomaisten kanssa. Hänen on täytynyt olla välillä melkoisen stressaantunut, mutta meihin lapsiin se ei koskaan välittynyt. Minusta iskä oli paljon kotona: Meillä kuunneltiin jatsia ja pelattiin korttia. Hän oli mukana käynnistämässä Porvoon koulumusiikin tuki ry:n toimintaa ja kannusti muutenkin lapsia musiikkiharrastuksiin. Lions Clubissa hän perusti mm. lasten laulukilpailun Skidiskaban. Onkin ollut hienoa nähdä, kuinka isän(kin) työ näkyy edelleen jatkuvina perinteinä. 

Isä on aina ollut aktiivinen ja yllättävän luova. Hän teki muuten Lentoparkin logonkin ihan itse, pyöritteli mainoksia Paintillään ja tuotti radiomainoksenkin. En ehkä koskaan ole kuullut hänen sanovan, että joku idea olisi huono tai toteutus mahdoton. Hänessä yhdistyvät insinöörismielinen tarkkuus ja isoa kuvaa maalaavan pensselin luovuus. Hän teki nuoruudessaan elokuvia, tapasi siinä äitinikin ja suunnitteli kotona kaikenlaisia viritelmiä. Hän on kekseliäs kokeilija, joka vieläpä jaksaa viedä suunnitelmansa toteutukseen asti.

Eläkeikä ja uusi elämä

Helpommallakin olisi iskän suonut pääsevän. Jos jää raskaasta, erityistä tarkkaavaisuutta vaativasta vuorotyöstä nuorena eläkkeelle, toivoisi tietenkin pääsevänsä lekottelemaan laitureille ja piehtaroimaan pelloille. Hanskat eivät kuitenkaan pudonneet, vaan aikaa riitti enemmän yrittäjyyteen. Tällöin yhtiökumppani oli jo muuttanut toiselle puolelle maailmaa, ja iskä piti ainoana puljua pystyssä. Urheasti pitikin, sillä samoihin aikoihin iskä sairastui vakavasti ja joutui käymään rankat hoidot noustakseen uudelleen jaloilleen.

Kun iskä myi Lentoparkin, olin ensin tuohtunut. Miksi hän ei kysynyt keneltäkään meistä neljästä siskoksesta, josko joku meistä haluaisi jatkaa yrityksessä? “Tekö nousisitte joka aamu neljältä ja menisitte korjaamaan rikkoutunutta puomia?”, iskä muistutti. Tottahan uskoin tähän pystyväni, mutta ehkä iskä tiesi sittenkin paremmin. Sen sijaan, että pappa olisi jäänyt eläkkeelle, hän jätti itselleen vielä tilausajofirman, jotta miehellä riittäisi harrastusta. Iskä pääsi aidosti eläkkeelle vasta pari vuotta sitten myytyään tilausajofirmansa.

Isin tyttö

Isä on meille kaikille tyttärille erittäin vahva vaikuttaja. Arvostan hänen elämäntyötään niin maanläheisenä lentäjänä, sitkeänä yrittäjänä kuin kannustavana perheenisänä. Hän ei ole kasvattanut meitä sukupuoli- tai muiden olettamusten varassa, vaan on vahvistanut meitä ihan omina persooninamme. Hän on hyvin vahva itsekin, eikä katso muita ihmisiä alaspäin. Hän on opettanut meitä tykkäämään itsestämme ja aika ihaniahan me olemme.

Niin on minun iskänikin.

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Jotenkin tässä kohdassa tuli mieleen, mitä kaikkea nettihuutokaupoissa saa satasella. Ehkä sata paria sukkia?


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>

One thought on “Isän kolme uraa

Comments are closed.