Olen mukana ProCom viestinnän ammattilaiset ry:n toiminnassa, josta iso osa tapahtuu jaoksissa. Yksi aktiivisimmista on sisäisen viestinnän jaos. Sen toimintaa suunnittelee puheenjohtajistossa mm. Ilse Skog, jonka työtä olen seurannut viestintäverkostoissamme usean vuoden ajan.
Sisäisen viestinnän pioneeri
Minusta sisäinen viestintä on viestinnän osa-alueista se kaikkein tärkein. Ne ajat ovat vihdoin ohi, jolloin sisäiseen viestintään erikoistunut viestinnän ammattilainen sai osakseen vähemmän arvostusta tai peräti palkkaa verrattuna markkinointiviestinnän tai ulkoisen viestinnän raatelijoihin. Arvostuksen nouseminen johtuu osaltaan siitä, että sosiaalisen median myötä rajat sisäisen ja ulkoisen median välillä ovat hämärtyneet. Toinen syy on varmasti se, että me viestinnän toimisto-orjat olemme ihan itse nostaneet sitä misukan hännäntypykkää. Ja tokihan sen voi rinta rottingilla tehdä, jos osaamme osoittaa työmme arvon. Se onnistuu Ilsen kaltaisten asiantuntijoiden avulla.
Sisäinen viestintä muuttui nopeammin kuin työntekijä.
Ilse on osaaja, joka edustaa sisäisen viestinnän ammattikuntaa edukseen. Kun sosiaalinen media alkoi tulla viestinnän arkeen liki kymmenen vuotta sitten (kääks, me olemme vanhoja!), se nähtiin ensin paljolti ulkoisena tai vähintään työstä irrallaan olevana markkinoinnin työkaluna. Muistan Ilsen tuoneen esiin jo somen alkuaikoina yhteisöllisyyttä organisaation sisäisenä työkaluna. Hän kokeili ahkerasti olisikohan ollut Yammeria ja kertoi kokemuksistaan avoimesti. Ilse ei jätä ideoita ajatuksen tasolle, vaan tuo ideansa nopeasti käytäntöön.
Kun tarvitaan tukea
Viestijän rooli on muuttunut samassa kymmenen vuoden jaksossa hurjasti. Ensin me konsultoimme asiantuntijoita kirjoittaaksemme tiedotteita. Sitten me konsultoimme asiantuntijoina oikeakielisyydessä tai oman tyylin löytämisessä. Nyt me tarjoamme ennemminkin alustoja asiantuntijoiden kukoistukseen. Ja tietysti samalla varmistamme, että projekteista viestitään riittävästi, yhtenäisen linjan mukaisesti jne. Eikä tarvitse kuin ajatella mitä iso D tai IoT meidän ammattikunnassamme tekee. Heikompia pelottaisi, mutta Ilse on valmis oppimaan työssään.
llse on pysynyt ajan viestijän kouluttavassa roolissa. Esimerkiksi ne yhteisölliset työskentelytavat eivät varmasti ole kaikille yhtä helppoja, jolloin työkaveri pystyy osoittamaan, kuinka työtä tehdään yhdessä ja verkostoissa. Ilse jakaa tietoa mielellään ja aktiivisesti. Hän näyttää omalla työllään, että tiedonjakaminen kuuluu ammattilaisen arkeen, ja osoittaa, että ammatillinen verkostoituminen myös kannattaa.
Ilse tuo verkostoonsa iloisen ilmeen.
Mitä satasella saa?
Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.
Parhaimmat organisaatiot ymmärtävät auttaa asiantuntijoitaan viestijöinä. Aktiivisimman asiantuntijabrändin voisi palkita satasen bonarilla.
Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>