Anni – tuo analoginen digitalisaation tuki

Valtiokonttorille on perustettu alkuvuonna digitalisaation tuki eli ns. D9-tiimi, joka auttaa valtionhallinnon organisaatioita hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia ja muuttamaan rohkeasti toimintatapojaan.  Yksi tiimin kokeilukehittäjistä on palvelumuotoilija Anni Leppänen. Tiimin nimi tulee valtion yhdeksästä digitalisaation periaatteesta, joihin kannattaa tutustua esim. sivustolla d9.valtiokonttori.fi. Digitalisointi on ihmistä lähellä olevaa puuhaa. Sen Annikin työssään osoittaa.

Kolme työpajaa päivässä

Valtionhallinnossa on paljon digitalisoinnin ja palvelumuotoilun tarvetta. Tiimin ei juuri tarvitse myydä palvelujaan ja D9:läiset liitelevät innokkaina työpajasta toiseen. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) esimerkiksi Annilla on ollut kolme työpajaa vedettävänä saman päivän aikana. En ymmärrä, kuinka hän pystyy siihen menettämättä otettaan yhdessäkään. Kuitenkin repeäminen moneen suuntaan ei ole se ideaali ratkaisu, ja jatkossa Annikin toivottavasti pystyy rajoittamaan projektinsa lukumäärää vähän pienempään.

Olen osallistunut kahteen Annin vetämään työpajaan, toiseen järjestäjänä ja toiseen osallistujana. Ensimmäinen oli kokemuksena todella antoisa, kun tajusin kuinka osaavia virkamiehiä meillä on.  Tällä osaamisella (ja D9-tiimillä ylipäänsä) oli itse asiassa suuri merkitys sille, että hakeuduin Valtiokonttoriin töihin.  (Se toinen iso tekijä oli toukokuinen Valtio Expo, tuo hämmentävän ammattimaisesti suunniteltu valtionhallinnon messutapahtuma.)

Kesän aikana Anni oli mukana eOppiva.fi-verkkokoulutuksen konseptoinnissa. Vaikuttavuuden nimissä hän on projekteissa mukana vain lyhyen aikaa (tässäkin vain pari kuukautta sisältäen kesäloma-ajan), ja jatkaa auttamaan seuraavia yksiköitä eteenpäin. Annin pitää siis lyhyessä ajassa sisäistää isoja kokonaisuuksia, verkostoitua tehokkaasti ja kokoamaan tuotoksensa ja kehittämisajatuksensa. Vaikka sprinteistä paljon puhutaankin, en voinut kuvitellakaan valtionhallinnon pystyvän näin aidosti ketterään kehitykseen. Annin työskentelytapa käytännönläheisine kokeiluineen on ketteryyttä parhaimmillaan.

Tapasimme Twitterissä

Anni kertoo työstään D9-tiimissä avoimesti Twitterissä. Hän tviittaa jokaisesta työpäivästään. 140 merkkiä päivittäin on kiinnostavaa luettavaa, sillä Annin duunissa pääsee näkemään monenlaisia valtionhallinnon projekteja. Mielestäni tämä on aivan mahtavaa. Olen itsekin hyötynyt tästä, kun olen ymmärtänyt ottaa yhteyttä oikeaan henkilöön tai alkaa seurata jotakuta Twitterissä Annin tviittien kautta.

Anni tviittaa jokaisesta työpäivästään. Avoin hallinto on luonteva osa hänen työtään.

Tapasimme itsekin Twitterissä Annin kanssa. Hän oli tuore D9:läinen ja kertoi työpäivästään nro 7 Valtiokonttorissa. Minulla päiviä oli muutama enemmän valtion yhteishankintayksikössä, mutta koko valtionhallinto oli minulle työympäristönä ihan uusi. Anni kyseli minulta hankinnoista, minä häneltä valtion digitalisaatiohankkeista. Ulkopuoliset ukkelit olisivat varmasti kauhistelleet, että oikeinko asiantuntijoina itsesi esittelit. Ei sentään, en esittänyt olevani mikään hankintaguru.

Uskon tulevaisuudessa (ja nykyhetkessäkin) tarvittavan entistä enemmän Annin kaltaisia analogisia digiguruja. Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomen hallituksen digitalisaation kärkihankkeisiin tarjotaan näin ammattimaista tukea.

Tätä kirjoittaessani Anni kävi tykkäämässä tviitistäni, jossa kerroin tästä juttusarjasta. Kylläpä tekisi mieleni paljastaa, että samaan aikaan valmistelen hänen esittelytekstiään, mutta jääköön julkaisu Annillekin yllätykseksi ja maanantai-iloksi. Edellisistä Annin tviiteistä päätellen kyseessä taitaakin olla Annin 100. työpäivä. Onnea, Anni ja onnea, Suomi!

Tutustu Annin osaamiseen LinkedInissä.

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta,  mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on niin kovin suuri raha pienyrittäjälle, mutta loppujen lopuksi sillä saa aika vähän. Samalla palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen aika pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Anni tarjoaa palvelujaan ilmaiseksi valtionhallinnon sisällä. Vastaavaa osaamista voisi tarjota satasella esimerkiksi konkreettisen työpajasuunnittelun työkalupakin muodossa. Parin tunnin työpaja edellyttää tarkan käsikirjoituksen (jota toki välillä sovelletaan) ja kasapäin oheistuotteita: tarroja, julisteita, mallipohjia yms. Tällaisen työkalupakin kokoamisesta voisi hyvin maksaa osallistamisen tueksi.


Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>